Tämä työkalu laskee euklidisen etäisyyden, suunnan ja allokaation yhdestä lähteestä tai lähdejoukosta.
Esimerkkikohteisiin sisältyy kysymyksiin vastaaminen, kuten alla:
Jos Käytä nykyistä karttalaajuutta -asetus on valittuna, vain lähtökarttatasossa olevat, nykyisessä karttalaajuudessa näkyvät kohteet analysoidaan. Jos toimintoa ei ole valittu, kaikki syötekarttatason kohteet analysoidaan – myös kohteet, jotka ovat nykyisen kartan näyttölaajuuden ulkopuolella.
Taso, joka määrittää lähtöpaikat, josta etäisyydet lasketaan. Karttataso voi olla kuva- tai kohdepalvelu.
Lähtöaineiston tyyppi voi kuvapalvelua varten olla joko kokonaisluku tai liukuluku.
Lähtö voi kohdepalvelua varten olla piste, viiva tai aluekohde.
Lakettavat enimmäisetäisyys Jos esimerkiksi lisäät arvoksi 10 000 metriä, euklidinen etäisyys lasketaan lähtösijainneista tähän arvoon (etäisyys).
Jos arvoa ei anneta, etäisyys lasketaan määritettyyn suuruuteen saakka.
Käytettävissä olevat yksiköt ovat: kilometri, metri, maili ja jalka.
Tulosaineiston rasterien solun koko ja yksikkö.
Yksikkö voi olla kilometri, metri, maili tai jalka.
Sen karttatason nimi, joka luodaan Oma sisältö -kohtaan ja lisätään karttaan. Oletusnimi perustuu työkalun nimeen ja lähtökarttatason nimeen. Jos taso on jo luotu, sinua pyydetään antamaan toinen nimi.
Voit määrittää kansion nimen Oma sisältö -osiossa, johon tulos tallennetaan avattavan Tallenna tulos kohteeseen -valikon avulla.
Karttatason nimi luodaan Oma sisältö -osiossa. Sinun on annettava nimi, jota ei tällä hetkellä ole Oma sisältö -osiossa.
Voit määrittää kansion nimen Oma sisältö -osiossa, johon tulos tallennetaan avattavan Tallenna tulos kohteeseen -valikon avulla.
Karttatason nimi luodaan Oma sisältö -osiossa. Sinun on annettava nimi, jota ei tällä hetkellä ole Oma sisältö -osiossa.
Voit määrittää kansion nimen Oma sisältö -osiossa, johon tulos tallennetaan avattavan Tallenna tulos kohteeseen -valikon avulla.
Lähtöaineiston kenttä, jossa on kutakin lähdettä määrittävät arvot. Tämä voi olla lähdeaineistoryhmän kokonaisluku tai merkkijonokenttä.
Oletuksena on Value. Jos käytetään kohdepalvelua eikä Value -kenttä ole käytössä, käytetään ensimmäistä saatavilla olevaa kokonaislukukenttää tai merkkijonokenttää. Jos kelvollisia kenttiä ei ole, ObjectiD-kenttä (esim. OID tai FID riippuen lähdön tyypistä riippuen) on käytössä.